Inflaatio – Ymmärrä sen merkitys

Selvitimme toivottavasti selkokielellä, mitä inflaatio oikein tarkoittaa. Näillä tärpeillä oletamme, että talouden tietopakkinne kasvaa ainakin sen puolen tuuman verran – tai saatte ainakin tämän yleisesti käytetyn termin haltuun.

Inflaatio on rahan arvon laskua ja hintojen nousua

Taloudessa yleinen kehitys on sellainen, että hinnat nousevat ja rahan arvo heikkenee. Tätä kutsutaan inflaatioksi. Jos sinulla on sata euroa tänään käteisenä, luultavasti parin vuoden päästä samalla sadalla eurolla ei saakaan yhtä paljon tavaroita tai muita hyödykkeitä ostettua kuin tällä hetkellä. Hintojen nousu Suomessa näkyy erityisen hyvin esimerkiksi ruoan hinnassa, jota mitataan vuosittain määritetyllä ruokakorin arvolla kuluttajahintaindeksiä laskettaessa. Tästä onkin riittänyt puheenaiheita niin mediassa, kuin varmaan myös aika monessa kotitaloudessa.

Inflaatio ei ole kaikille tuttu juttu, mutta se vaikuttaa jokaiseen meistä. Teimme kerrasta selväksi, mitä sillä meinataan.Jos muut hintaan vaikuttavat tekijät pysyvät samana, niin inflaatio nostaa ruokakorin hintaa hieman joka vuosi. Et siis saa samalla sadalla eurolla enää yhtä paljon ruokaa vuoden päästä kuin nyt. Inflaatio on helppo ymmärtää kun vertaa markka- ja euroaikoja: Markka-aikana tietty tuote, esimerkiksi karkki, saattoi maksaa 6 markkaa, ja nykyään sama karkki saattaa olla 2 euroa. Tällöin sen hinta on ainakin kaksinkertaistunut.

Inflaatio on normaalia etenkin silloin, kun taloudessa menee hyvin eli kyseessä on noususuhdanne. Laskusuhdanteessa tavaroiden ja palvelujen ostaminen vähenee, jolloin inflaatio on matala. Inflaation vastakohta puolestaan on deflaatio, jolla tarkoitetaan rahan arvon vahvistumista ja yleistä hintojen laskua.

Kuluttajahintaindeksi – Inflaatio Suomessa

Kuluttajahintaindeksi on tiettyjen tuotteiden hinnoista kerätty hintajoukko, jolla mitataan inflaatiota. Tätä seuraa Suomessa tilastokeskus, joka siis pitää myös tilastoja kuluttajahintojen kasvusta. Taloudellisen toimeliaisuuden kannalta inflaatio voi olla myös hyvä asia, sillä se edistää ostopäätöksien tekemistä.

Ihmiset siis ostavat asiat nyt, eivätkä vuoden päästä, kun tiedostetaan että vuoden päästä hinnat ovat kalliimmat. Näin raha kiertää taloudessa eikä sitä pidetä tileillä makaamassa. Kuitenkin jos inflaatio nousee vähintään 4-5 prosentin tasolle, tulee tästä ongelmia talouteen: Ihmiset eivät tiedä hyödykkeiden hintoja lähitulevaisuudessa, ja lisäksi heillä ei välttämättä ole varaa maksaa nykyisillä palkoillaan nopeasti nousevia hintoja.

Inflaatio Suomessa on vuoden 2018 kuluttajahintaindeksin mukaan ollut 1,0-1,5 prosenttia hieman kuukaudesta riippuen, kun taas euroalueen inflaatio on ollut Suomen inflaatiota hieman korkeampi läpi vuoden, ja pyörinyt 1,8-2,2 prosentin välillä kuukaudesta riippuen.

Millainen vaikutus inflaatiolla on korkoihin?

Inflaation myötä myös lainan arvo laskee, joka hyödyttää lainan ottajaa. Inflaation vaikutus lainan korkoihin riippuu siitä, onko kyseessä kiinteäkorkoinen laina vai onko lainan korko sidottu johonkin viitekorkoon, esimerkiksi Euriboriin.

Tästä esimerkkinä suosittu Suomeenkin auennut Internet-verkkopohjainen pankki: Komplett Bank, jonka lainan korko alkaa 4,99%:sta + 3kk Euriborista. Tälläinen ”korkoyhdistelmä” on tavanomaista erityisesti pankkilainoissa.

Euribor markkinakorot muuttuvat taloudellisten muutosten mukana. Kuitenkin lainan reaaliarvosta vähenee vuosittain muutama prosentti rahan arvon heikkenemisen mukana. Usein tämä on luotonantajan toimesta kuitenkin huomioitu lainan korossa.

Inflaatiovaiheessa eli hintojen noustessa on normaalia, että myös palkat nousevat. Tällöin palkan määrä kulutuksessa ei vähene. Toisaalta kun palkat nousevat, niin tämän seurauksena myös hintoja on nostettava kustannusinflaation vaikutusten vuoksi: Mitä enemmän ihmisillä on rahaa käytössään, sitä enemmän he saavat myös ostettua sellaisia tuotteita, joiden tarjonta on rajoitettua.

Tuotteiden kysyntä siis nousee, mutta tarjonta ei.  Jos tuotteiden hinnat nousevat usein, tämä vähentää ihmisten halukkuutta ostaa asioita, josta kärsivät tuotteita valmistavat yritykset. Tällöin yritykset joutuvat huonoissa tapauksissa vähentämään työpaikkoja, joka lisää työttömyyttä.

Kustannusinflaatio vs. kysyntäinflaatio

Inflaatio on jaettavissa kahteen erityyppiseen osaan riippuen siitä, mistä se johtuu. Kustannusinflaatio tarkoittaa sitä, että tavaran tai palvelun tuottamiseen käytetyt kustannukset nousevat – on siis entistä kalliimpaa tuottaa tavara tai palvelu. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi työntekijöiden palkat tai tuotteen raaka-aineet.

Kysyntäinflaatio taas johtuu siitä, että tuotteelle on enemmän kysyntää kuin sitä on mahdollista tuottaa. Kysyntäinflaatio ohjaa yleisesti kysynnän ja tarjonnan käyttäytymistä, joka on tavallista talouden toimintaa.

Inflaatio ja sijoittaminen

Inflaation vaikutuksen takia rahaa ei kannata pitää käteisenä tai tavallisella pankkitilillä, sillä se vaikuttaa pankkitalletusten arvoon:  Jos pankkitalletukselle ei saada tarpeeksi hyvää korkoa, inflaatio nakertaa pankkitilillä lojuvan rahan arvoa.

Paljon järkevämpää omien rahojen säilyttämisen kannalta on sijoittaa rahat jonkin sellaiseen kohteeseen, jonka arvo nousee vuodessa enemmän kuin inflaation verran. Tällainen voi olla esimerkiksi korkotili (=säästötili) tai suora osakesijoitus. Kiinteän omaisuuden omistaminen on hyvä tapa suojata oma varallisuus inflaatiolta. Turvallisuuden hakuinen henkilö tähtää ilman muuta korkotiliin, joista parhaat korot ovat suomalaisille tarjolla Instabankin (0,80 %) ja suursuosikki Bank Norwegianin (0,75 %) toimesta. Edellä mainittu pankki tarjosi vielä viimevuoden puolella jopa 1,75 %:n talletuskorkoa, mutta päätti sittemmin halkaista siitä kokonaisen prosentin pois.

Valitettavasti näilläkään vahvoilla numeroilla ei kuitenkaan pystytä aivan ”biittaamaan” eli voittamaan inflaatiota, mutta lähelle päästään.

Miten inflaation vaikutus on näkynyt Suomessa 2000-luvulla?

Suomessa yleinen hintataso on kohonnut 2000-luvulla noin 25% ei kun otetaan huomioon hieman pidempi aikajana, niin on helppo nähdä, että vaikutus on ollut oikeastaan suuri. Vuositasolla asiaa harvemmin tullaan ajatelleeksi. Tämä ei kuitenkaan (onneksemme!) tarkoita sitä, että ihmiset olisivat köyhtyneet 25%, sillä samassa rytmissä ovat nousseet myös palkat ja indeksiin sidotut sosiaalituet.

Onko sinulla kysyttävää tai kommentoitavaa? Olkaa hyvä.

Kommentoi

Olethan ihminen? *