Luottotiedot kertovat sinun tai yrityksesi maksukyvystä. Käytännössä suurimmalla osalla suomalaisista luottotiedot ovat kunnossa. Näet ehkä joskus uutisia, joissa kerrotaan luottotietojen menettämisestä ja mitä siitä aiheutuu. Jos lähipiirissäsi ei ole luottotietonsa menettäneitä, uutinen ei välttämättä kosketa sinua. Suomessa on kuitenkin maksuhäiriöisiä henkilöitä jo yli 380 000 henkilöä kirjoitushetkellä ja määrä on kasvanut vuosi vuodelta.
Suomen Asiakastieto Oy on seurannut maksuhäiriömerkintöjen kehittymistä jo vuodesta 2011. Prosentteina kasvua vuodesta 2018 on tullut 1,9 %. Maksuhäiriöisten henkilöiden kasvu on jatkunut ja vuodesta 2011 (327 000) vuoden 2018 loppuun mennessä määrä (382 000) on kasvanut 55 000 henkilöllä. Tällä hetkellä kaikista suomalaisista aikuisista 8,1 prosentilla on maksuhäiriö. Ylivelkaantuminen ei ole enää satunnainen trendi, vaan suomalainen ja osin myös monikansallinen ongelma.
Luottotietorekisteristä tiedot
Tiesitkö, että Suomen Asiakastieto ylläpitää luottorekisteriä? Se on negatiivinen luottorekisteri ja sisältää tiedot suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten maksuhäiriöistä ja muista luottotietomerkinnöistä. Nopein tapa selvittää omat tietonsa on aktivoida netin kautta Asiakastiedon Omatieto-palvelu. Kyseisen palvelun kautta voit selvittää omat luottotietomerkinnät ja myös mahdollisten maksuhäiriöiden vanhenemisajat. Voit seurata myös yrityksesi luottoluokitusta sekä tarkistaa yritysyhteytesi samaisesta palvelusta.
Miten maksuhäiriömerkinnän voi saada?
Puhtaat luottotiedot ovat tärkeitä arkipäivän elämässä, mm. rahaluoton myöntämisessä, puhelinliittymän avaamisessa, asunnon vuokraamisessa tai luotollisen tilin avaamisessa. Monesti maksuhäiriömerkinnän saaminen lähtee liikkeelle hyvin pienistä asioista.
Joku ei huomaa maksaa puhelinlaskua tai terveyskeskuksen lääkärissäkäynnin laskua ajoissa. Yleensä laskun maksun viivästymisestä tulee maksumuistutus, mutta loman tai jonkun muun syyn vuoksi maksu viivästyy.
Maksuhäiriömerkinnän saaminen voi olla näissä tilanteissa ikävä yllätys, jos ei heti reagoi tilanteeseen.
Maksuhäiriömerkinnän voi saada, jos maksu on maksamatta riittävän pitkän ajan. Kulutusluotto- häiriössä rästi syntyy, kun maksu on maksamatta 60 päivää. Jos velkaa vaaditaan takaisinmaksettavaksi käräjäoikeudessa, tulee käräjäoikeuden päätöksestä maksuhäiriömerkintä. Luottotiedot voi menettää myös siten, että maksuhäiriömerkintä tulee ulosottolaitokselta. Laina kannattaa siis ehdottomasti maksaa ajallaan takaisin, sillä et tule saamaan lainaa ilman luottotietoja, ainakaan Suomesta ja tuskin mistään muualtakaan.
Luottotiedot eivät palaudu helposti
Kannattaa siis suhtautua vakavasti puhtaiden luottotietojen olemassaoloon ja oman luottokelpoisuuteen. Vaikka maksaisit pois kaikki rästissä olevat laskut, ei suoritetut maksut poista merkintää sen jälkeen, kun sen on saanut.
Tästä on poikkeuksiakin: ulosoton toteamat suppeat ja pitkäkestoiset estemerkinnät poistuvat, kun ulosottoviranomainen ilmoittaa kirjallisesti saatavan suorittamisesta tai velan vanhentumisesta. Parisen vuotta sitten Komplett Bank keskustelu nosti asian pinnalle, mutta asia ei ole muuttunut tähänkään pvm asti – luottotiedot pitää olla kunnossa..
Missä tilanteissa luottotietoja voi kysyä?
Yksityisen henkilön luottotietoja voi kysyä vain Luottotietolain 19 §:n mukaisissa tilanteissa, kuten
1) Luottoa myönnettäessä. Yleensä pankit kysyvät ennen rahaluottopäätöksen tekemistä luottotiedot, mutta myös luotollisen tilin avaamisen yhteydessä tai luottokortin myöntämisen yhteydessä luottotiedot voidaan kysyä. Luotollinen tilanne on myös, kun tavara tai palvelu myydään laskulla.
2) Luotonvalvontatilanteessa homma toimii näin: Valvontaa varten tietoa voidaan kysyä, jos henkilöllä on luotollinen tili, luottokortti tai muuta maksamatonta luottoa.
3) Perintätilanteessa, kuten perinnän suunnittelussa tai sen eri vaiheissa, luottotietojen kysymiselle on selkeät perusteet.
4) Työhönotossa erityisissä tilanteissa. Tämä on ehkä vähemmän tunnettu peruste, mutta työnhakijan tiedot on oikeus tarkistaa, jos henkilöä ollaan palkkaamassa tehtävään, joka vaatii erityistä luottamusta tai jos henkilö on välittömässä taloudellisessa vastuussa työnantajan omaisuudesta.
5) Huoneenvuokrauksessa tai muun tilan vuokrauksessa. Vuokranantaja voi kysyä luottotietoja, jos henkilö on vuokraamassa asuntoa tai muuta tilaa.
6) Yrityspuolella vastuuhenkilöaseman tarkistuksen yhteydessä. Vastuuhenkilön luottotiedot on oikeus tarkastaa silloin kun arvioidaan yrityksen taloudellinen asema.
7) Viranomaisella on lakiin perustuva tiedonsaantioikeus muutamissa tilanteissa
8) Sopimusehtojen määrittelyn yhteydessä. Tämä kohta antaa oikeudet luottotietojen tarkistamiseen esim. solmittaessa puhelinliittymä-, vakuutus- tai sähkösopimusta eli mikäli sopimuksen tekemisestä ei voi kieltäytyä.
9) Henkilön oma suostumus mahdollistaa myös luottotietojen tarkistamisen.
Luottotiedot eivät ole kuitenkaan yleistä avointa tietoa
Vaikka luottotietojen tarkistamiselle on monia perusteita, ei kuka tahansa voi kuitenkaan kysyä luottotietoja, vaan henkilöluottotietojen kysymien ilman lain mukaista perustetta, esim. pelkästä uteliaisuudesta, on lain mukaan rangaistava teko.
Lakiteknisyys siis pätee tässäkin, siinä missä, aikomus on saada luottotiedot takaisin. Se ottaa aikansa, mutta rekisterimerkintä ei pyyhitä pois.
