Perintöverotus tietopaketti

Perintövero on vero, joka tulee maksaa perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta.

Tällainen omaisuus voi olla mitä tahansa perittävää omaisuutta, esimerkiksi rahaa pankkitililtä, omakotitalo, mökki tai metsää. Kun henkilö kuolee, hänen varallisuudestaan tulee erillinen kokonaisuus, jota kutsutaan kuolinpesäksi.

Kuolinpesä, perunkirjoitus ja perintöverotus

Kuolinpesän osakkaat ovat ne henkilöt, jotka perivät kuolleen henkilön. Kun henkilö kuolee, tulee kolmen kuukauden Perintävero ja kaikki mahdollinen tieto siitä tiiviissä muodossakuluttua antaa verotoimistolle selvitys kuolleen henkilön omaisuudesta ja mahdollisista veloista. Tätä kutsutaan perunkirjoitukseksi. Kun vainajan omaisuudesta vähennetään velat, saadaan summa, joka jaetaan perillisten kesken perinnönjaossa.

Perintövero alaraja

Suomessa perintöveron maksaa perinnön saaja. Perintöveroa on suoritettava yli 20 000 euron perinnöstä, joten jos saat perintöä alle 20 000 euroa, tästä osuudesta ei tarvitse perintöveroa maksaa.

Perintöveron maksu ja maksuaika

Kun saat perintöä, tulee sinusta perintöverovelvollinen heti kuolinhetkistä lähtien. Perunkirjoitus tulee järjestää kolmen kuukauden kuluttua kuolemasta, ja kopio perukirjasta toimittaa Verohallintoon 1 kuukaudessa tästä.

Kaikki vainajan omaisuus säilyy kuolinpesällä, kunnes kuolinpesä päätetään jakaa. Kuitenkin perintöveron maksuvelvollisuus alkaa jo kuolinpäivästä, sillä tällöin katsotaan, että perilliset saavat perinnön hallintaansa. Tästä laajasti käytetty poikkeus koskee aviopuolisoiden omaisuutta: Perintökaaren mukaan leskellä on oikeus pitää puolison jäämistö, eli jäljelle jäänyt varallisuus, jakamattomana hallinnassaan. Kuitenkin rintaperillinen voi vaatia perinnönjakoa, sillä poikkeuksella, että lesken ja kuolleen yhteinen koti ja sen irtaimisto jää jakamatta vielä tässä vaiheessa.

Myös vainajan testamentti saattaa rajoittaa lesken oikeutta jäämistön hallintaan. Hyvin klassinen  tilanne kyseisen perintökaaren 3 luvun 1 a §:n käytölle on tilanne, jossa isovanhemmista toinen kuolee, mutta leski pitää oikeuden jäämistöön. Tällöin molempien isovanhempien perintö jaetaan samaan aikaan eli siinä vaiheessa, kun toinenkin puolisoista kuolee.

Perintöveron maksuaika alkaa siis vainajan kuolemasta. Kun kuolinpesä on jaettu, Verohallinto lähettää noin puolessa vuodessa verotuspäätöksen perintöverosta sekä tilisiirtolomakkeet.

Alle 500 euron arvoinen perintövero maksetaan yhdessä erässä, ja tätä suurempi perintövero maksetaan kahdessa erässä. Tästä poikkeuksena on perintönä saatu yritys tai maatila, jos perintöveron määrä on yli 1700 euroa ja perinnönsaaja jatkaa tätä toimintaa. Ensimmäisen erän eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun saat verottajalta verotuspäätöksen perintöverosta. Toinen eräpäivä on kahden kuukauden päästä ensimmäisestä eräpäivästä.

Pähkinänkuoressa siis kuolinhetkestä menee enintään neljä kuukautta siihen, että Verohallinto alkaa toimittaa kyseistä perintöverotusta, ja tästä puolen vuoden päästä perilliset saavat sekä perintöverotuspäätöksen että tiedot perintöveron maksamisesta. Koska ensimmäinen eräpäivä on noin 3 kuukauden kuluttua, kuolinhetkestä perintöveron ensimmäiseen maksuhetkeen on yli vuosi, ja tähänkin voi hakea perintöveron maksuajan pidennystä.

Perintövero ja sen maksuajan pidennys

Perintöveron maksamisesta voi pyytää maksuajan pidennystä Verohallinnolta, mutta tämä tulee tehdä ennen verotuksen toimittamista.

Ole siis hyvissä ajoin yhteydessä verottajaan, jos tarvitset maksuajan pidennystä perintöverotuksessa. Jos maksat perintöveroa myöhässä, joudut maksamaan tästä myös viivästyskorkoa. Toisin kuin lahjavero, perintövero menee ulosottoon vasta kahden vuoden kuluttua  perintöveron ensimmäisestä eräpäivästä.

Perintöveron muutos

Perintöveron määrä määräytyy perittävän omaisuuden arvon perusteella. Perintöveron määrään vaikuttaa myös perinnönjättäjän ja -saajan välinen sukulaissuhde, jonka perusteella perinnönsaajat jaetaan kahteen erilliseen veroluokkaan. Tiivistetysti sanottuna I veroluokka sisältää perinnönjättäjän lähisukulaiset, kun taas II veroluokassa ovat kaikki muut henkilöt. Perintöverotuksessa, kuten myös lahjaverotuksessa, tapahtui muutoksia vuonna 2017, jolloin perintöverotusta kevennettiin kaikissa perintöveroluokissa, kuten myös lahjaveroluokissa.

I veroluokassa ovat perinnönjättäjän aviopuoliso tai avopuoliso, jonka kanssa perinnönjättäjällä on yhteinen lapsi, suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa olevat perilliset, kuten lapset, lapsenlapset, omat vanhemmat ja isovanhemmat, sekä myös aviopuolison lapset ja lapsenlapset. Myös perinnönjättäjän kihlattu, joka ei kuitenkaan ole aviopuoliso, voi saada perintöä I veroluokan mukaan erillisenä perintökaaren mukaisena avustuksena. II veroluokassa ovat muut sukulaiset ja muut henkilöt.

Perintö-ja lahjaverolain 14 §:ssä on erillinen taulukko eli perintöveroasteikko, jonka mukaan perintövero määrätään, kun otetaan huomioon perinnön arvo ja käytettävä veroluokka. Perintöverotaulukon lisäksi verottajan nettisivuilta löytyy myös kätevä perintöverolaskuri, jolla on helppo tarkastaa perintöveron määrä.

Käytännössä II veroluokan perintöjä, eli muille kuin lähisukulaisille jätettäviä perintöjä, verotetaan huomattavasti ankarammin: Esimerkiksi alle 40.000 euron perinnöstä lähisukulainen joutuu maksamaan 20.000 euron ylittävästä perinnöstä niin kutsuttuna vakioeränä 100 euroa ja 7 % perinnön arvosta eli 100 euroa + 1393 euroa, joka on 7 prosenttia 19900 euron summasta. Lähisukulaisen tulee siis maksaa perintöveroa yhteensä 1393 euroa.

Kun perinnön saajana on muu henkilö kuin lähisukulainen, maksetaan ensimmäisestä vakioeränä 100 euroa perintöveroa, mutta seuraavasta 20 000 eurosta maksetaankin 19 prosenttia. Tämä on summana yhteensä 3781 euroa. Sekä veron vakioerän määrä että veroprosentti tämän ylittävästä osuudesta kasvavat huomattavasti suuremmiksi II veroluokassa. Tämä on käytännössä veropoliittinen ratkaisu, jolla varallisuus siirtyy edullisemmalla omille lähisukulaisille kuin muille ihmisille.

Perintövero asunto

Suomalaisten merkittävin varallisuuserä on oma asunto, joka siirtyy perukirjoituksessa usein jälkipolville. Jos perillisiä on useita, asunnon jakaminen sellaisenaan kaikkien perillisten kesken on vaikeaa, jos tästä  ei esimerkiksi ole sijoitusasunnoksi tai vapaa-ajan asunnoksi.

Tällöin ainoa vaihtoehto on myydä asunto,  jotta perintö voidaan konkreettisesti jakaa perillisten kesken. Perintöverotuksessa tällaisen asunnon verotusarvona käytetään sen käypää hintaa eri todellista myyntihintaa vainajan kuolinhetkellä. Jos halutaan olla varmoja, että asunnosta saatava hinta vastaa perintöverotusarvoa, kannattaa asunto yrittää myydä mahdollisimman pian vainajan kuoleman jälkeen.

Perintöverotus ja ulkomaat

Suomen perintö- ja lahjaverolain mukaan veroa on suoritettava perintönä saadusta kiinteästä omaisuudesta,
joka sijaitsee Suomessa. Tämä on tilanne aina, vaikka perinnönjättäjä tai perinnönsaaja asuisi ulkomailla.
Kiinteällä omaisuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa yleensä tonttia, omakotitaloa, vapaa-ajan asuntoa,
metsää tai peltoa. Myös asunto-osakeyhtiön osakkeet voivat olla kiinteää omaisuutta.

Jos perinnönjättäjä asui Suomessa, perintöveroa on maksettava kaikesta sekä Suomessa että ulkomailla
olevasta omaisuudesta Suomeen. Jos taas Suomessa asuva henkilö saa perintöä ulkomailta, hänen on maksettava
tästä myös perintöveroa Suomeen. Yleensä siis Suomi verottaa perintöä kaikissa tapauksissa, joissa joko omaisuus,
perinnönsaaja tai perinnönjättäjä on Suomessa. Tähän tuovat poikkeuksen perintöverosopimukset, joita Suomella on muun muassa Yhdysvaltojen, Ranskan, Sveitsin ja Tanskan kanssa.

Kun perinnönjättäjällä on ollut ulkomailla omaisuutta, tästä on jouduttu ehkä maksamaan perintöveroa myös sille valtiolle, jossa omaisuus on sijainnut. Tällöin Suomi lähtökohtaisesti hyvittää verottajan toimesta Suomeen maksetusta perintöverosta ulkomaille maksetun perintöveron, jolloin perintöveroa ei tarvitse maksaa kahteen kertaan.

Perintövero ja siihen liittyvät vähennykset

Perintöverotuksessa on kaksi erilaista laajasti käytettävää vähennystä: Puolisovähennys, jonka mukaan puoliso saa vähentää veronalaisesta perintöosuudesta 90 000 euroa, ja alaikäisyysvähennys, jonka mukaan alle 18 vuotias perinnönsaaja saa vähentää veronalaisesta perintöosuudesta 60 000 euroa. Verovähennykset ovat laajempi käsite ja niihin kannattaa perehtyä tarkasti, sillä pitkän pennin säästömahdollisuus on olemassa tälläkin saralla.

1 Comment
  1. Vastaa markku uuttu 1.1.2020 at 18:28

    Lapsi oli vanhemman kuollessa ala ikäinen, mutta per un kirjoituksessa 18v niin otetaanko 60000e lapsivähennys huomioon perintöverossa?

Kommentoi