Saadaanko Suomeen pian jo paljon ja pitkään harkinnan kohteena ollut positiivinen luottorekisteri? Tämä voisi olla ratkaisu ylivelkantuumiseen ja sen haittapuolia on vaikea nähdä.
Toteuttaminen sen sijaan on isompi prosessi ja positiivisen luottorekisterin pohjalle tarvii rakentaa kestävä ja itsestään päivittyvä systeemi.
Finanssiala on vielä aikaisemmin esittänyt kielteistä kantaa positiiviselle luottorekisterille, joka siis listaisi käytännössä kaikki jokaisen suomalaisen henkilöt ottamat lainat. Tämä kanta on kuitenkin muuttunut ajan saatossa ja viimeinkin 2017 vuonna se on ottanut positiivisen tuulen purjeisiinsa.
Idea on saanut yleisestikin lisää kannatusta ja vihreää valoa jo vähän joka suunnasta. Hanttiin pistävät ainoastaan isommat pankit, jotka tosin nekin pitävät tälläistä rekisterisysteemiä kustannustehokkaana, mutta eivät ongelmattomana.
Kaikki summattuna, näyttäisi siis hyvinkin siltä, että myös Suomeen voidaan saada tulevaisuudessa positiivinen luottorekisteri. Kyseinen rekisterijärjestelmä on löytynyt pitkään jo mm. Ruotsista ja Amerikasta.
Mitä hyötyä rekisteristä on ja mitä tietoja se tulisi keräämään suomalaisilta?
Suomessa on paljon ylivelkaantuneita ja rekisterin avulla tätä pystyttäisiin mitä luultavammin ehkäisemään. Ylivelkaantuminen voitaisiin saada kuriin ja pitkällä tähtäimellä laskemaan hitaasti, mutta varmasti.
Positiivinen luottorekisteri tulisi keräämään jokaisen suomalaisen kaikki otetut lainat ja niiden tiedot maksuaikatauluineen, luottokorttivelat, nykyiset tulot sekä vielä lisäksi kaikkien yksityishenkilöiden maksukäyttäytymisen.
Ylen kyselyn mukaan rekisteri on saanut kannatusta myös suurimmalta osalta kansanedustajilta. Näyttäisi siis siltä, että sellainen on tulossa pian Suomeenkin. Virallinen aikataulu on kuitenkin epävarmaa (tai sitä ei ole julkisessa tiedossa) ja rekisterin toteuttaminen on hyvin laaja prosessi.
Suomesta löytyy tällä hetkellä vain ns. käänteinen luottorekisteri.
Toistaiseksi Suomessa on kuitenkin vielä käytössä pelkästään maksuhäiriömerkinnät listaava ”negatiivinen” luottorekisteri. Jos luottotiedot ovat menneet, saavat kaikki lainapalvelut sekä pankit tämän tiedon automaattisesti käsiinsä sähköisen tunnistaumisen jälkeen.
Myös tulot pitää todistaa, mutta esimerkiksi nykyisistä lainoista ei vaadita tarkkaa selvitystä. Näin velkapinot saattavat kasvaa liian suuriksi herkästi, sillä lainoja pystyy hakemaan useamman eri lainanmyöntäjän ja pankin kautta.
Uusi systeemi hankaloittaisi entisestään työttömien tai tulottomien lainan saamista, joka on nykyään hyvin säännösteltyä. Erityisesti se poistaisi tai vähentäisi useampien luottojen päällekkäin ottamista samanaikaisesti, joka on ehdottomasti yksi isoimmista maksuhäiriöitä aiheuttavista ongelmista tällä hetkellä.
Lainapalveluilla ei ole mitään keskinäistä tiedonjakosysteemiä, joka kirjaisi kaikkien jo olemassa olevat lainat, jonka positiivinen luottorekisteri ratkaisisi kertaheitolla.
Aika kuitenkin näyttää, millaisessa aikataulussa tälläinen systeemi saadaan käytäntöön. Lähes kaikki merkit sellaisen tulemisen suuntaan ovat ilmoilla, mutta toteutus puuttuu.