uusi bank norwegian lainatarjous vain talouteen.com nettisivulta

Sijoituslainan ottaminen – mistä edullisin korkomarginaali?

On ilmeisen selvää, että moni on rikastunut sijoittamalla ja siinä hommassa myös velkavipu kannattaa. Usein ainakin.

Sijoituslainassa korko (niin kuin kaikissa muissakin lainoissa) on kuitenkin kaikki kaikessa ja jokaiseen tarjoukseen ei kannata tarttua.

Sijoituslainaa hakevalla tilanne on erilainen kuin ”tavallista luottoa” etsivällä, sillä absoluuttista välitöntä tarvetta harvemmin – tai koskaan – on.

Jos on, niin olet mitä ilmeisemmin löytänyt kultasuonen, joita toki on, mutta näihin kannattaa suhtautua varauksella.

Velkavivulla sijoittavan kannattaa ilman muuta hakea laina pankista ja siinäkin pätee ”lainavertailun kultaiset säännöt”:

  • Lainat kannattaa aina kilpailuttaa huolimatta lainasummasta, mitä ikinä oletkaan hakemassa.
  • Pankkilaina on usein paras ratkaisu, mutta vipua on tarjolla myös suomalaisten osakekaupankäyntialustojen kautta (tästä lisää alempana).
  • Rehellisesti sanottuna yksikään tämän sivun pankkilaina (ellei kaikista edullisimpia vaihtoehtoja lasketa mukaan), ei yllä korkomarginaalinsa puolesta edes lähelle optimikorkoa, joka soveltuisi sijoitusluotolle.
  • Älä automaattisesti ota oman pankin tarjoamaa lainaa, sillä naapurissa ruoho saattaa olla yllättävänkin vihreää: ota siis vertailuun useampi pankki.

Ja ennen kuin koskaan edes kuvittelet lähteväsi tähän mukaan, käytä aikaa riittävästi, että tiedät varmasti, missä mennään! Kohtuullisen moni on tyrinyt raha-asiansa, sillä yli-innokkuus ja markkinoiden yhä nousujohteinen suunta, saattaa ajaa monen kokemattoman ikävään tilanteeseen…

 

Millaiseen korkoon minun sitten pitäisi tarttua – tai tyytyä?

Kukaan ei osaa antaa sinulle tähän suoraa vastausta, saati korkoprosenttia, mutta kuten varmasti tiedät: tähtäät aina mahdollisimmaan pieniin numeroihin. Tämä ei tainnut tulla puskista?

Keskustelua sijoituslainoista löytyy täältä, josta jokainen asiaan perehtymätön löytää 10 minuutissa hyvän startin. Suosittelemme lukemaan palstaketjun läpi ajatuksen kanssa ja sieltä löytyy muiden kokemuksia sekä ajatuksia, kuinka esimerkiksi remontti- tai asuntolainan pystyisi hyödyntämään arvopaperisijoituksiin.

Tässä herää kuitenkin kysymyksiä; eli kuinka luot tarpeeksi uskottavan pohjan tai tarinan esimerkiksi 50 – 100 tuhannen euron ”pintaremontista”, tai miksi sitä koskaan haluaakaan kutsua.

Pankeilla on ”jonkin verran” kokemuksia kikkailuista ja ihan kaikki ei mene läpi – ja ken uskaltaa / haluaa lähteä tälle linjalle, vaikka Suomen lakeja tämä ei kuitenkaan riko. Sen sijaan uskottavuus – nyt ja tulevaisuudessa – saattaa kärsiä ja ne pienet säästöt saattavat tulevaisuudessa ottaa kovan takapakin. Tämä on spekulointia, mutta kaikki lainaneuvottelut ym. puoliharmaasävyisen alueen vekslailut ovat sitä aina.

Kaikki tämä on omalla vastuullanne!

Kannattaa siis miettiä hyvinkin tarkkaan oma ”sotasuunnitelma” ja kuinka sen toteuttaminen onnistuisi. Talouteen.com ei koskaan suosittele lähtemään tälle linjalle!

 

Kannattaako paljon puhuttu ja kehuttu Nordnetin Superluotto?

Korkonumerot antavat välittömästi sellaisen kuvan, että luottoon tekisi mieli tarttua siltä istumalta – onko asia kuitenkaan näin?

Nordnetin Superluotto on ilman muuta passeli ja edullinen ratkaisu sekä asiaan perehtymättömälle se osuu ja uppoa. Velkavipuoptimointi on sitten taas asia erikseen, mutta se vaatii erilaisen kapitaaliasteen sekä enemmän tietotaitoa, jonka lisäksi mahdollisesti myös lakiapua sekä kontakteja. Tai ainakin jossain vaiheessa se on vaatinut jotain edellä mainituista.

Nordnetin Superluottoon voisi palata vielä sen verran, että siitä julkaistaan yksityiskohtaisempi esittely, sillä se todellakin lisää ostovoimaa ja korko alkaa vain 0,99 %:sta!

Tämän kirjoituksen varmasti tyrmää joku (tai useampikin) asiasta ”tietävä” ja omista kokemuksista puhuva, mutta nyt kannattaa pitää mielessä, että elämme pian vuotta 2018. Perustallaajan on todella vaikea lähteä etsimään ”halvinta sijoituslainaa”, koska Internet-aikakauden takia vastaukset ovat tämän artikkelin luokkaa.

Ei suoranaista hakuammuntaa, mutta neuvo, jota korostamme aina kaikessa: kilpailuta, ota asioista itse selvää ja tee johtopäätös sekä oma sitten vasta se oma ”muuvi”. Sijoituslainan saamiseen tai lainan yleensäkin – kriteerit vaihtelevat, vakuuksia saatetaan vaatia ja tähän yhtälöön mahtuu monen monta eri ”twistiä”.

Nordnetin Superluotosta löytyy keskustelua Kauppalehden langassa täällä. Verkosta löytyy myös valitettavasti keskustelua, että lainojenvälittäjien kautta voisi päästä hyviin korkoprosentteihin.

Sijoitusmielessä asia ei näin ole yli 90-prosentin varmuudella, mutta remontti- tms lainojen mahdollisesti ja hyvin suurella todennäköisyydellä kyllä, mikäli oman pankin kautta luottoa ei irtoa.

 

Sijoituslainaa osakkeisiin, ETF-sertifikaatteihin tai rahastoihin – ja mikä olikaan se ero tässä?

Hiuksen hieno, tai oikeastaan atomin hieno ero, piilee vain suorissa arvopapereissa, ETF:issä ja rahastoissa. Kaikkia on moneen junaan, mutta kupletin juoni on jotakuinkin sama. Artikkelin tarkoitus ei ole olla mikään sijoituksen ABC ja moni kokenut KTM tai ”elämän kovan koulun” käynyt sijoittaja saattaa olla irroittanut jo useamman parin henkseleitä tätä lukiessaan.

Jonkinnäköistä arvoa tässä on kuitenkin tarkoitus tarjota ja kappaleen ydinsanoma on epäsuora kysymysmerkillinen vastaus suoraan kysymykseen. Ei siis välttämättä, sitä mitä lukija haluaa suoranaisesti kuulla?

Arvopapereissa ( = kutsutaan osakkeiksi), ETF-sertifikaateissa ( = ”Exchange Traded Fund” eli pörssinoteerattu rahasto, kansankielellä puhutaan ”kuukausisijoittamisesta”, ainakin Nordnettia lainatakseni) ja sitten on isohko liuta muita rahastoja (Wikipedia antanee perustiedot hyvin pintapuoleisesti).

Näitä on joka sortin lajia ja niitä hallinnoi aina jokin taho, joka koostuu salkunhoitajista tai taustalla saattaa olla jokin rahoitusyhtiö. Rahastoja on joka kategoriaan: on olemassa maantieteellisesti tai sektoreittain hajautettuja sellaisia, yhdistelmärahastoja, joissa on mukana korkoinstrumentteja sekä mahdollisesti myös johdannaisia ja niin edelleen. Aasiassakin rahastoja löytyy pelkästään Kiinasta jo varmasti tuhansia, mutta koska mandariini taittuu niin huonosti ja näihin on vaikea päästä kiinni, on alue (+ monet muut aluuet) tuntemattomia.

Kaikkiaan näitä lienee kuitenkin kymmeniä tuhansia maailmanlaajuisesti, Morningstar avannee tätä teille paremmin, vaikka ei ehkä tarpeeksi.

Keep it simple though! Löydät ihan Suomestakin käsin tarpeeksi laajan rahasto- tai ETF-valikoiman, jolla hajautus on taattua sekä hyviin tuottoihinkin on mahdollista päästä käsiksi, jos historiaa on katsominen.

Ja vastaus tähän kaikkeen: Tämän ei ole missään nimessä tarkoitus kuulostaa tökeröltä, mutta velkavivun käyttäminen edellä mainittuihin – tai mihin tahansa maan ja taivaan väliltä keksitkään – saattaa olla hyvinkin tuottoisaa tai vice versā (= päinvastoin).

 

Onko teillä omia kokemuksia sijoituslainasta?

Oletko hakenut lainaa arvopaperikauppaa tai muita kohteita varten ja millaisella marginaalilla olet saanut luottoa?

Haluaisimme myös kuulla mielenkiinnosta, että onko yhdenkään sivullamme listatun palvelun koroilla mitään saumaa tuottomahdollisuuksiin normaaleissa olosuhteissa? Kurssiraketit on sitten erikseen ja niillä voi tehdä suuriakin tuottoja, vaikka marginaali olisi korkeampikin.

 

Onko sinulla kysyttävää tai kommentoitavaa? Olkaa hyvä.

Kommentoi

Olethan ihminen? *

Etsi